Kuva, Kalajoella riittää hiekkarantoja, matalia hiekkapohjaisia merialueita ja niissä hiekkasärkkiä
Perjantai 31.8.2012, Kalajoki, n. 5 km keskustasta pohjoiseen.
Yöllä tuuli kovaa kaakosta, aamulla oli jo hiukan laantunut. Opimme koleana aamuna arvostamaan Ohtakarin leirintäalueen palveluita. Siellä on lämmin WC ja suihkuhuone.
Melonta sujui yllätyksittä vaikka tuulta olikin kohtalaisesti. Reittimme oli mutkainen ja tuuli oli enimmäkseen sivusta. Onneksi ei ulapalta vaan mantereelta. Pitkien lahtien pohjasta puhaltaessaan se ehti kyllä työntää reipasta, terävää aaltoa.
Kalajoen tienoiden melontakartasta olimme Kokkolasta saaneet kopion. Siinä oli merkittynä Rahjan saariston veneilyväylä, josta merikartta ei mainitse mitään. Osasimme nyt seurata tuota viittapolkua meille sopivia pätkiä.
Kalajoella pidimme tauon hiekkaisella rannalla. Kuten Lohtajalla niin täälläkin huvittaisi kunnolla tutustua tuohon erikoiseen ympäristöön. Kuitenkin on myönnettävä, ettei teltan pystyttäminen terävälehtisen rantavehnäkasvuston sekaan hienolle, joka paikkaan tunkeutuvalle ja tarttuvalle hiekalle tuntunut enää mitenkään houkttelevalta ajatukselta.
Jatkoimme ohi Kalajoen taajaman ja ranta muuttui taas matalaksi.ja kiviseksi. Onneksi vastaan tuli alue jota oli pengerretty, siinä saisi teltan kuivalle alustalle ja kajakit vedetyksi maihin
Luulimme kauempana taustalla olevan kesämökin omistajan tehneen tällaista rannan muokkaustyötä. Päätimme kuitenkin kysyä lupaa yöpyä hänen rannassaan. Kannatti mennä kysymään. Saimme luvan, mutta samalla kuulimme, ettei ranta eikä työ olutkaan hänen. Alueen omisti jakokunta ja se oli kunnostettu yleiseen käyttöön virkistysalueeksi. Siis suorastaan kuin meitä varten. Varmaan maan jatkuva kohoaminen on tämänkin takana; on jakokunta ja rantojen muokkaamiseen on tällaisia tarpeita.
Melontamatka, Ohtakari - Kalajoki 43,4 km
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti